Sisäinen viestintä on tärkeämpää kuin ulkoinen

31.01.2019 | Tarja Virmala

Sisäinen viestintä on tärkeämpää ja vaikuttavampaa kuin ulkoinen. Vallalla on kuitenkin edelleen aivan päinvastainen käsitys.

Ulkoisella viestinnällä on jostain syystä enemmän hohdetta ja gloriaa kuin sisäisellä. Sijoittajasuhteista, mediaviestinnästä ja brändistä vastaavat viestijät ovat ulkoisia firman lähettiläitä, kiertävät verkostoitumassa, hoitavat sidosryhmäsuhteita ja lähettävät erilaisia viestejä organisaatiosta ulos. He antavat siis kohderyhmille lupauksia ja nostavat odotuskynnyksiä.

Heidän nimikkeensä ovat hienoja brändi-, vastuullisuus-, yhteiskuntasuhde- ja sidosryhmäsuhdejohtajia. Isoissa organisaatioissa heillä on komea auto. Vaatetuksen pitää olla sellainen kuin menisi joka päivä cocktailkutsuille. Lookissa pitää olla draivia.

Sisäisestä viestinnästä vastaava tulee töihin julkisilla tai vähän pienemmällä autolla. Hän pysyy pääosan työstään toimipisteiden sisällä. Koska hän ei mene cocktailkutsuille, vaatetukseksi riittää arkinenkin asu. Itsekin hän usein sanoo vastaavansa vain tästä sisäisestä viestinnästä. Ja hänen nimikkeensä on korkeintaan viestintäpäällikkö.

Brändijohtaja miettii, millä markkinointiviestinnän keinoilla brändiä kirkastettaisiin asiakkaiden silmissä. Hän järjestää näin toimit median kanssa -kursseja ja esiintymisvalmennusta. Tärkeitä tehtäviä.

Sisäisen viestinnän päällikkö sparraa johtoa ja esimiehiä johtamisviestintään. Hän on kaikkien muutosten aikana hyvin kiireinen, sillä tiedon vajeet ovat silloin suuria. Erityisen tärkeitä tehtäviä.

Brändi lunastetaan toiminnassa ja kaikissa kohtaamisissa: siellä, missä asiakaspalvelija kohtaa asiakkaan, kokki ruokailijan, konduktööri matkustajan. Sisäinen kommunikaatio ratkaisee sen, toteutuvatko bränditavoitteet vai eivät.

Strategian toteutuminen riippuu siitä, kuinka hyvin sisäinen viestintä on onnistunut: kuinka hyvin kaikki tuntevat tavoitteet, miten selkeä kuva on roolituksista ja kuinka vuoropuhelu talon sisällä kaikkiin suuntiin toimii. Tavoitteisiin pyrkivän hingun määrä kasvaa hyvästä sisäisestä hengestä ja se taas on seurausta hyvästä sisäisestä viestinnästä.

Se pysyykö talossa tärkein voimavara, henkilöstö, riippuu sisäisen viestinnän onnistumisesta. Ja se, mitä kaikkein vaikuttavin viestintäkanava, henkilöstö, puhuu yrityksestä, riippuu sisäisestä viestinnästä.

Kriiseistä selvitään parhaiten silloin, kun luottamus on kunnossa. Jos sisäinen viestintä toimii, syntyy yleensä myös luottamus.

Viestinnän arvottamisen väärä järjestys johtuu teollisesta historiastamme. Kymmenien vuosien hokemisesta huolimatta emme vieläkään ole oikeasti ymmärtäneet, mitä henkilöstö on tärkein voimavara tarkoittaa. Henkilöstön merkitys on suurempi kuin paperikoneen tai metallisorvin.

Henkilöstö luo brändin, henkilöstö toteuttaa strategian, henkilöstö kerää liikevaihdon ja henkilöstö tekee tuloksen. Siksi sisäinen viestintä on tärkeämpää kuin ulkoinen ja siksi sisäiseen viestintään pitäisi nimetä viestinnän rautaisimmat ammattilaiset.

Kommentoi kirjoitusta