Viestinnän markkina kasvaa rajattomasti

Jorma Ollila sanoi Nokian voima-aikoina, että tulevaisuuden kilpailukyvyn ratkaisevat vuorovaikutustaidot. IT-insinöörit nauroivat. Ollila oli oikeassa, insinöörit nauroivat väärässä paikassa.

Mika Maliranta (KKV tutkimusprofessori) siteerasi Evan äskettäisessä tilaisuudessa tutkimusta, jossa todettiin hyvien vuorovaikutustaitojen ennustavan positiivista palkkakehitystä. He, jotka ovat taitavia vuorovaikutuksessa, pärjäävät työelämässä muita paremmin. He etenevät ja saavat palkankorotuksia.

Maksimoi onnistunut vuorovaikutus

Nokian kukoistuksen ajassa useat yritykset olivat vielä Napoleon-organisaatioita. Big Boss oli ylimpänä ja hänestä alaspäin piirrettiin laatikoita useaan tasoon alakkain. Tänään työpaikat ovat yhteisöjä, jotka kuvataan vuorovaikutusvirtojen himmeleinä. Viestit eivät valu organisaatioissa ylhäältä alas, vaan ne kulkevat kaikkiin suuntiin kaikkien välillä. Näin on aina ollut, mutta nyt se myös ymmärretään.

Yhteisöt ovat vuorovaikutusta täynnä.  Sitä on ihmisten välillä kasvotusten, pomon ja tiimiläisten välillä, luottamushenkilöiden ja työnantajan välillä, ihmisten välillä laitteiden kautta, laitteiden kesken, infran ja ihmisten välillä… Johtamisen voisi kuvata myös onnistuneen vuorovaikutuksen maksimoimistehtäväksi.

Jos et näy, et ole

”Jos et ole julkisuudessa, et ole olemassa” -väite kuohutti mieliä, kun se alkoi kiertää eri kanavissa. Onpa itsekästä, kaikkiko haluavat julkkiksiksi, eikö nyt ole oikeaa tekemistä? Siitä vähän muokattu muoto, ”jos et ole näkyvissä, et ole olemassa”, on tänään totta. Ihminen, joka lakkaa näkymästä yhteisössä, lakkaa automaattisesti olemasta olemassa.

Asiantuntijalla on eniten opittavaa

Koska me suomalaiset emme ole (olleet) kommunikaatiokansaa, meitä on opetettu olemaan vakavasti otettavia asiantuntijoita. Asiantuntijuuteen ei ole kuulunut vuorovaikutustaidot, melkeinpä liki päinvastoin. Olemme korkeasti koulutettu kansa ja meillä on suuri määrä asiantuntijoita, joita pitäisi täydennyskouluttaa vuorovaikutukseen.

Viestintä on vaikeasti hallittava hässäkkä

Viestintä on yksinkertainen neljän elementin tapahtuma: on lähettäjä, viesti, kanava ja vastaanottaja. Mutta. Jokaisen neljän elementin ympärillä on niin monta muuttujaa ja mahdollista häiriötekijää, että viestinnästä tulee monien elementtien vaikeasti hallittava hässäkkä. Ja kun hässäkkä kasvaa, lisääntyy epäonnistumisen riski.

Osmo A. Wiion ensimmäinen viestinnän laki ”Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta.” pitää paikkaansa useammin kuin sen keksimisen aikoina. Miksi? Koska viestinnän määrä on lisääntynyt eksponentiaalista vauhtia, tarjontaa sekä häiriötekijöitä on enemmän ja vastaanottajan kapasiteetti on ylikuormittunut.

Viestintä vaatii erityisosaamista

Jokaiseen viestinnän elementtiin: lähettäjään, viestiin, kanavaan, vastaanottajaan ja häiriötekijöihin liittyy niin paljon erityisosaamista, että viestinnästä on tullut entistä vaikeampaa. Samalla sen onnistumisesta on tullut entistä kriittisempää.

Myös taistelutilanne viestinnän näkökulmasta on muuttunut. Kentällä on toimijoita, joiden tarkoitusperät ovat hämärät. Ne lähettävät väärää tietoa tarkoituksellisesti saavuttaakseen oman päämääränsä. Valeuutisten erottaminen on entistä vaikeampaa.

Markkinan kasvu kiihtyy

Viestintä on ollut taitolaji aina. Ja nyt se sitä vasta onkin. Kaikki edellä kuvattu on kasvattanut markkinaa pelkästään viestintätoimistojen myyntikatteella mitattuna viimeiset kymmenen vuotta noin 10 prosentin vuosivauhtia.

Mikään ei ennusta, että markkina lakkaisi kasvamista. Ehei, markkinan kasvuvauhti vain kiihtyy.

 

*Viestinnällä tässä blogissani tarkoitan kaikkea kommunikaatiota, myös markkinointiviestintää ja mainontaa