Vaikutusvaltaisuus kasvattaa brändin arvoa

Brändien vetovoiman mittariksi on noussut vaikutusvaltaisuus. Ei riitä että on kategoriassaan hyvä ja kilpailukykyinen, tämän lisäksi brändillä pitää olla emotionaalista ja rationaalista vaikutusvaltaa kohdeyleisössään. Vaikutusvaltainen brändi erottuu tehokkaasti muista kilpailijoista muun muassa sillä että kuluttaja on valmis maksamaan brändistä enemmän.

Vaikutusvaltainen brändi muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Se tyydyttää aidosti perusviettejä ja on kiinnostava ja haluttava. Vaikutusvaltainen brändi myös herättää keskustelua: se osallistaa eli houkuttelee luomaan ja jakamaan brändiin liittyviä sisältöjä. Jos brändi on tämän lisäksi käyttäjälleen relevantti tämän omassa viitekehyksessä, on sen rakentaminen onnistunut oivallisesti, ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Tällaisen brändin ei tarvitse tyrkyttää itseään väkisin ja kommunikoida monologin keinoin.

Vaikutusvaltainen brändi ei välttämättä ole suurin tai ostetuin, vaan sillä on ylivoimaista pääomaa ihmisten mielissä.

Tässä kohtaa haluan kysyä: Montako vaikutusvaltaista brändiä tunnet? Montako suomalaista vaikutusvaltaista brändiä tunnet?

Jos mittarina on vaikutusvaltaisuus, kykymme rakentaa brändejä on lasten kengissä.
Vaikutusvaltaisuuden sijaan haluamme kasata tuotteiden ja palveluiden mielikuviin ne samat käytännön asiat, mitkä löytyvät kilpailijoidenkin tuotteista: edullisuuden, toiminnallisuuden, sopivuuden, saatavuuden ja helppouden. Huolimatta siitä, että näitä asioita odotetaan valitulta brändiltä joka tapauksessa. Ainakin, jos tuotteen käyttötarkoitus on selkeä ja arkinen: pesuaineen tulee pestä puhtaaksi, pankin tulee pitää huolta raha-asioistani, vakuutusyhtiö auttaa, kun jotain sattuu ja juusto maistuu hyvältä.

Miten siis erottua kilpailijoista niin, että asiakkaat ovat valmiita maksamaan brändistä enemmän kuin muista saman kategorian tuotteista? Tekemällä sellaisia asioita, jotka kasvattavat brändin vaikutusvaltaa.

Tarvitaan panostuksia, ketteryyttä, kyseenalaistamista, muutosta, hallittua riskinottoa, vakiintuneiden asioiden hylkäämistä, toimivien asioiden mukana pitämistä, asennetta ja tahtoa, huolellista ja laskelmoitua suunnittelua, uusia ihmisiä, uusia tapoja ajatella, sopivasti rohkeutta mutta tervettä pelkoa, systemaattisuutta, analyyttisyyttä, kilpailuhenkisyyttä, jatkuvaa liikkeessä oloa, teknologiaa – ja luovuutta.

Luovuus tuo käyttöön uudet kiinnostavat, osallistavat ja jaettavat keinot, joita ilman markkinoinnin ratkaisut tulevat aina olemaan puolivillaisia, melkein maalissa. Pahimmassa tapauksessa brändi on kohdeyleisölleen yhdentekevä ja omistajalleen arvoton.

Meille suomalaisille brändiajattelua ei ole suotu äidinmaidon mukana. Jos olisi, näkisimme tällä hetkellä toisenlaisen Suomen. Onneksi meidät on siunattu runsaalla rationaalisella ajattelulla, joka oikein käytettynä mahdollistaa mielettömät voimat luoda poikkeuksellisia tarinoita tuotteista, innovaatioista ja palveluista, joilla on todellista vaikutusvaltaa.