Tuloksellisuus syntyy uteliaisuudesta

Nykypäivän työelämää katsellessa näkee hyvin, kuinka työ ja yksityiselämä ovat entistä vahvemmin sulautuneet kiinni toisiinsa. Luovilla aloilla työ on aina ollut monelle paljon muutakin kuin pelkästään keino tienata palkkansa. Monet määrittelevät omaa identiteettiään tekemänsä työn kautta pistäen itsensä ja persoonansa vahvasti likoon. Työtä tehdään intohimolla.

Kaiken keskiössä inhimillisyys

Salomaan yhtenä omistajana ja hallituksen jäsenenä olen päässyt näkemään alalla tapahtuneen murroksen aitiopaikalta, toimiihan perheyritys jo kolmannessa polvessa. Uudet teknologiat ovat luonnollisesti olleet muutoksen kannalta olennaisessa osassa, samoin kuin niiden myötä eri taustoista ja ympäristöistä alalle tulleet ihmiset, joilla on ollut tuomisinaan monimuotoisuutta ja aivan uudenlaista näkemystä.

Tulevaisuudessa muutoksen tahti todennäköisesti vain kiihtyy, mutta itse näen muutoksen enemmänkin vallitsevana olotilana. Työtahdin kiihtyminen voi luonnollisesti tuoda mukanaan myös negatiivisia lieveilmiöitä, mikäli tekemisen tahtia kiristetään luovuuden kustannuksella. Toisaalta pieni kiire voi myös toimia luovuuden ruokkijana – avainasemassa ovat uudet oivallukset ja erilaisten mahdollisuuksien näkeminen haasteellisissakin tilanteissa.

Teknologian kehittyminen on toki avannut alalle aivan uudenlaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia, mutta pelkästään uusiin teknologioihin keskittymisellä voi olla ihmisläheisyyden näkökulmasta myös huonot puolensa. Suomalaiseen kulttuuriin sopii erityisen hyvin ajatus siitä, että jos jokin asia voidaan tehdä muutoin kuin tunteeseen perustuen, se myös tehdään niin. Mittaaminen ja data luovat uusia mahdollisuuksia ja lisäävät osumatarkkuutta, mutta vaikuttavuuden kannalta on vähintään yhtä tärkeää, että sisältö on puhuttelevaa ja koskettavaa, ja sillä on aitoa merkitystä. Todellinen onnistuminen syntyy näiden asioiden hyvästä tasapainosta.

Uteliaita uudisraivaajia ja avoimuutta maailmalle

Maisema, joka luovasta alasta tällä hetkellä silmien eteen levittäytyy, ei ole koskaan näyttänyt yhtä kiinnostavalta. Toimintaympäristön monipuolistuminen ja uudenlaiset kilpailuasetelmat voivat lähtökohtaisesti tuntua jopa uhkaavilta, mikäli niitä ei täysin ymmärrä. Tavoiteltava yrityskulttuuri onkin mielestäni sellainen, jossa uudet asiat nähdään uhkien sijaan mahdollisuuksina. Jos yrityksessä vallitsee todellinen uudisraivaajameininki, on kulttuurin luomisessa onnistuttu hyvin!

Ihmiselle on luontaista halu tietää, mitä kulman takana odottaa. Totuus on kuitenkin, että kulman takana ei odota vielä mitään. Tulevaisuus rakentuu loppujen lopuksi paljolti siitä, mitä siltä halutaan. Joku viisas ajattelija onkin joskus sanonut, että ”kannattaa olla tarkka siitä, mitä tahtoo, sillä tahdolla on taipumus toteutua”. Tulevaisuuden rinnalla kannattaisikin ehkä puhua myös meneväisyydestä.

Hyvä kehitys ei tule siitä, että yritetään väkisin ennustaa, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, vaan siitä, että yritys on avoin maailmaa kohtaan ja uteliaan kiinnostunut sen eri ilmiöistä ja mahdollisuuksista. Tämän mahdollistajina toimivat ihmiset – jos jokin yhteisö on innostunut ja positiivisen utelias, houkuttelee se mukaansa toisia uteliaita uudisraivaajia. Näin syntyy positiivinen kierre, jossa hyviin tuloksiin päästään aidolla yhteistyöllä. Kyse on kulttuurista.