TOP 4 havaintoa: mitä viestintätaitoja tarvitaan enemmän COVID-19-viruksen myötä?

Mitä viestintätaitoja tarvitaan entistä enemmän maailmaa kovasti runtelevan COVID-19 pandemian jälkeen? Kriisi on vaikuttanut monin tavoin median kulutukseen, kun ihmisten käyttäytymisen tavat ovat muuttuneet.

Toimialoista pahiten siipeensä viruskriisin aikana ovat ottaneet muun muassa matkailu- ja ravintola-ala, vaatekauppa, autokauppa, logistiikka ja urheilubisnes. Nousussa ovat vastaavasti olleet terveys- ja hygieniateollisuus, vakuutusala, verkkokauppa, etäopiskelu- ja työskentelysovelluskauppa, ruoan verkkokauppa ja sisustus sekä kodin remontointi.

Miten viruspandemia on vaikuttanut median kulutukseen? Etätyöskentelyn ja liikkumisen rajoitusten seurauksena laskussa ovat olleet printtimedia, elokuvamainonta ja ulkomainonta. Sanoman toukokuussa 2020 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan eniten kasvoi huhtikuun epidemia-aikana internetin, television ja sosiaalisen median käyttö. Nousussa ovat olleet myös verkkoshoppailu, podcastit ja pelit. Etätyöskentelyn lisääntymisestä kertoo muun muassa se, että esimerkiksi Zoom-videosovelluksen päivittäiset käyttäjämäärät räjähtivät 10 miljoonasta yli 200 miljoonaan kolmen kevään koronakuukauden aikana.

Kriisin myötä on hyvä pysähtyä ja nostaa esiin viestintätaitoja, joita tarvitaan COVID-19 pandemian jälkeen

Ensiksi, panosta oman median kehittämiseen. Virus rajoittaa edelleenkin jatkossa kuluttajien liikkumista. Nyt on hyvä hetki hyödyntää omaa mediaa ja sosiaalista mediaa kohderyhmien tavoittamisessa, kun taas printin ja mediaviestinnän tärkeys on vähentynyt kriisin aikana. Digitaalisten kanavien kuten Facebookin, LinkedInin, Instagramin, TikTokin ja WhatsAppin käyttö lisääntyy. Myös radio, televisio ja striimaus ovat jatkossakin nousussa.

Toiseksi, rakenna viestintään uusi strategia viruskriisin jälkeistä aikaa varten. Vastuullisuus korostuu entisestään mittarina taloudellisten mittarien rinnalla. Luotaa heikkoja signaaleja ja piileviä odotuksia sekä muutostrendejä. Viestintään voivat vaikuttaa uudet nousevat trendit kuten terveellinen sisäilma ja asuminen, automatisoidut kaupan kassat, etätyöskentelyteknologia, verkko-opiskelu ja verkkoshoppailu. Jos nyt ei ole verkkokauppaa tehokkaine digitaalisine kanavineen, nyt olisi korkea aika rakentaa sellainen!

Kolmanneksi, kehitä viestinnän mittaamista, koska kohderyhmien asenteet ja käyttäytymisen tarpeet muuttuvat. Menneen ja nykytilan arviointi on tärkeää, mutta tulevaisuuden arviointi on vielä tärkeämpää. Ennakoinnin lisääminen mahdollistaa entistä laadukkaamman ja luovemman sisällön tuotannon kohderyhmille. Olen haastatellut monia viestijöitä sekä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Haastattelutulokset kertovat, että viestinnän mittaamisen keskeisimmät haasteet ovat tuloksellisuus ja vaikutuksen mittaaminen, tunnettuuden mittaaminen, laadullisen aineiston analyysi, poikkeustilanteen viestinnän tehon mittaaminen, tulosten hyödyntäminen ja mitä mitata, millä mittareilla ja miten tulkita.

Neljänneksi, viestijöiden työskentely siirtyy yhä enemmän pilveen. Ylisuuret toimistotilat tulevat tarpeettomiksi ja toimistoista tulee lähinnä kohtaamispaikkoja. Seuraava suuri harppaus saattaa olla tekoäly, joka nostaa työn tuottavuuden uudelle tasolle. Tässä muutosaallon hyödyntäjien eturivissä ovat jo muun muassa peli- ja viihdeteollisuus ja opetus- sekä terveysala, jotka käyttävät jo ahkerasti virtuaalisen todellisuuden ohjelmistoja.