Maistiainen Elinalle

Ilmoitin jättäväni kahdeksasta neljään -työt. Pitkäaikainen yhteistyökumppanini Elina Melgin Procomista toivoi viestintäalan muistelmia. Ensimmäinen suupala tulee nyt Twitter-mittaiseen maailmaan sopivana.

Kahdeksasta neljään. Viime vuosituhannella tehtiin sillä periaatteella töitä. Mutta viestinnässä sillä ei silloinkaan ollut merkitystä. Jos on tilanne päällä, tehdään töitä viisareiden liikkeestä huolimatta.

Kahdeksasta neljään on kahdeksan. Se harvoin riittää. Vuosituhannen alussa alkoi 24/7 ja deletoi ajatuksen kahdeksasta neljään -työpäivästä. Sosiaalinen media paalutti ”joka päivä vuorokauden ympäri ”-tekemisen pysyväksi. Twitter ei aukea aamulla eikä sulkeudu iltapäivällä. Viestintäihmiset venyvät ja joskus sitten sen vuoksi paukkuvat.

Pinna ja mitta lyhenivät

Twitter-mitta on tavoite. Viestinnän määrä on kasvanut eksponentiaalisesti viime vuosikymmeninä. Infoähky saa meidät joka päivä kakomaan.

Ähkyllä ravisutettiin mieliä jo 90-luvulla: se tulee! Ja niin kävi. Siksi jalustalle nousi kolme osaamista: huomio, kiteytys ja valinta. On viestittävä kiinnostavasti ja ytimekkäästi. On päätettävä, mitä kanavia seuraa ja missä on.

Tiedotuksesta parrasvaloon

Viestintä korvasi tiedotuksen. Kuulijat oppivat kysymään miksi ja vielä useammin: ”Mitä tässä on minulle?” Jos aikoo saada jotain aikaiseksi, se vaatii paljon kommunikointia, yhdessä tekemistä ja vuoropuhelua.

Kulttuuri muuttui. Herrausko katosi, koska osaaminen lisääntyi. Koulutetut ihmiset kyseenalaistavat. Viestinnässä vaaditaan perusteluja, jotka ovat totta. Valta siirtyi johtajilta yleisöille.

Viestinnän rooli muuttui. Se oli johdon apulainen, muuttui bisnestä vauhdittavaksi toiminnoksi ja kehittyy liikkeenjohdon konsultiksi. Vanhakantaisissa organisaatioissa jäi kusitolpaksi, jota syytetään aina, kun jokin menee pieleen.

Viestintätoimistot nousivat parrasvaloon. Koska viestintä kehittyi toimitusjohtajan pikkuapulaisesta vakavasti otettavaksi johdon neuvonantajaksi, se alkoi kiinnostaa. Journalisti tutkii entistä hanakammin, kuka taustalla vaikuttaa. Ja kuinka paljon maksettiin.

Tekniikka mullisti työn

Työkalut uusiutuivat. Tekniikka kehittyi raivokasta vauhtia. IBM-pallokoneellani tehtyä tiedotetta pystyin hallitsemaan useita tunteja. Älypuhelimesta lähtevät viestit ovat hallussani sekunnin sadasosan – jos sitäkään.

Salamanopeudessa virheisiin ei ole varaa. Huono kello pärisee nopeasti ja kuuluu kauas. Laatuvaatimukset nousevat kaikessa työssä ja puheissa. Ja taas viestinnän merkitys kasvaa.

Tekniikan kehittyminen toi uusia, näppäriä työkaluja. Visuaalisuus nousi uuteen merkitykseen. Digitalisaatio alkoi repiä meitä ja hajotimme voimavarojamme vääriin paikkoihin.

Tulevina vuosina avainsana on yksinkertaistaminen. Hullunmyllyn pyörittäminen ei ole tehokasta eikä järkevää.

Viestinnän ääripäät kasvoivat

Sosiaaliset taidot lisääntyivät. Harva sanoi 90-luvulla: ”Oli kiva tavata.” Nyt niin sanotaan päivittäin.

”Kiitos mukavasta kokouksesta.” Arjen kohteliaisuudesta on tullut normaalia.

Pahuus lisääntyi ja sivistys väheni. Sosiaalinen media on luonut uuden kuvan ihmisistä. Jodelissa mietin, mitä näille on tehty ja tapahtunut. Some muutti käsitystä ihmisestä.

Media muuttui ja niitä tuli lisää

Media murtui ja kehittyi. Google ja Facebook veivät satoja miljoonia mainoseuroja ja ne pakottivat suomalaisen median niiaamaan. Se on tänä päivänä toinen kuin vuosisadan alussa.

Jokainen yritys, organisaatio ja ihminen voi luoda oman kanavansa. Voi, mutta ani harva osaa.