Liiallinen järkevyys estää kasvun

Monet johtamisen oppikirjat kannustavat rakentamaan tiimejä, joissa on toisiaan täydentäviä persoonallisuuksia. Yksityiskohtien tarkkailija täydentää kokonaisuuksia hahmottavaa, suunnitelmallinen impulsiivista, tarkka epätarkkaa, suurpiirteinen pilkun viilaajaa, ihmissuuntautunut asiapohjaista.

Törmäsin HRM Partnersien pari vuotta sitten julkaisemaan tutkimukseen ”Tällainen on suomalainen johtoryhmä”. Tutkimus on tehty koko maassa, siihen osallistui 70 johtoryhmää, joissa oli yhteensä 442 jäsentä. Kaikkien osallistuneiden johtoryhmien alaisuudessa työskenteli 27 000 henkeä ja yksittäisen johtoryhmän alaisuudessa oli keskimäärin 470 henkilöä. Tutkimuksessa oli mukana siis suuria yrityksiä.

Selvityksen mukaan suomalaisissa johtoryhmissä yksi tiimiroolityyppi, organisoija, on erityisen yleinen. Vastaajista 43 % oli organisoijia, kun kansainvälisessä verrokkiryhmässä heitä oli vain 30 %. Toiseksi yleisin tyyppi, 17 % vastaajista, oli suunnittelija.

Molemmat edellä mainitut ovat asiakeskeisiä johtajia, jotka tekevät päätöksiä faktojen perusteella. Tällaiset johtajat ovat järjestelmällisiä ja kurinalaisia.

Tutkimus pitää todennäköisesti edelleen paikkansa. Kurinalaisuus, suunnitelmallisuus ja faktapohjaisuus ovat yrityksen johtamisen kannalta erinomaisia ominaisuuksia, mutta toisenlaistakin osaamista kaivattaisiin.

Suomalaisissa johtoryhmissä on suuri pula visionääreistä, humanisteista, liidereistä ja ihmiskeskeisistä johtajista, joilla olisi näkemystä ja jotka saisivat joukkonsa liikkeelle.  Meillä pitäisi olla enemmän kokeilijoita, riskinottajia ja Kolumbuksia. He löytäisivät parhaimmillaan uusia bisneksiä ja kasvumahdollisuuksia.

Tutkimus kertoo, että erityisen suuri puute ja ero kansainväliseen verrokkiryhmään oli kahden roolityypin kohdalla: inspiraattoreiden ja improvisaattoreiden. Ensiksi mainittuja johtoryhmissä oli vain 3 %. Mitä näiden tyyppien mukana puuttuu? Joustavuutta, muutosherkkyyttä, inspirointitaitoja sekä uusia avauksia. Aika surullista, kun johtajan keskeinen tehtävä on saada tiimiläisensä syttymään. Ihmisohjautuvia henkilöitä oli suomalaisissa johtoryhmissä vain puolet siitä, mitä vertailujoukossa.

Markkinointiammattilaisten luonnetyyppejä ei käsittääkseni ole Suomessa erikseen tutkittu. Monikymmenvuotinen kenttätutkimukseni ja neljän vuoden yhteiselo kertovat kuitenkin sen, että siinä sakissa on – päinvastoin kuin johtoryhmissä – runsaasti visionäärejä, liidereitä, inspiraattoreita ja improvisoijia. Juuri sitä henkilötyyppiä, mitä johtoryhmistä puuttuu.

 

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehden Debatti-sivuilla maanantaina 22.6.2015.