Kaikki arvokas syntyy vuorovaikutuksessa

Digitalisaatio on laskenut ihmisten välisen kanssakäymisen kustannukset käytännössä nollaan. Tämä vaikuttaa kaikkeen. Ilmiöt syntyvät kuin tyhjästä ja leviävät nopeasti. Varsinkin kuluttajamarkkinoilla maailma muuttuu niin nopeasti, että strategioilla ja liiketoimintamalleilla on vaikeuksia pysyä perässä. Markkinoiden kartoittaminen ei tuo vastaavaa kilpailuetua kuin aiemmin, koska jo kartoitettu markkina saattaa muuttua aivan toiseksi kuukausissa.

Porukan kyky toimia ketterästi yhdessä ja oppia yhdessä määrittää menestyksen. Porukka ei ole vain firman oma väki vaan siihen voi kuulua asiakkaiden ja kumppanien lisäksi myös kilpailijat.

Tässä maailmassa on tilaa vuorovaikutustoimijoille. Markkinointi, viestintä, koodaaminen ja liikkeenjohdon konsultointi ovat arvokkaampia kuin koskaan ennen. Mielenkiintoisella tavalla nämä toimialat ovat myös yhdentymässä. Kaukana ei ole aika, jolloin esimerkiksi Milttonin, Reaktorin ja Deloitten kaltaisten toimijoiden palveluita voi hankkia yhdeltä luukulta.

Suomi ei ole kovin valmistautunut tähän uuteen maailmaan. Nämä avainpalvelut nähdään edelleen usein pikemminkin tukitoimintoina kuin strategisina kilpailun valtteina. Tämä näkyy numeroissa. Avauksen Kim Weckström on laskenut, että Suomessa käytetään vuodessa jopa miljardi euroa vähemmän rahaa median kautta markkinointiin kuin viime vuosikymmenellä. Toki ansaittu media ja oma media ovat vallanneet tilaa ostetulta medialta, mutta silti kansalliset säästötalkoot ovat vieneet voimavaroja sieltä mistä niitä ei pitäisi viedä – vuorovaikutuksesta.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ensimmäinen askel on valjastaa suomalainen markkinointi- ja viestintäosaaminen markkinoimaan ja viestimään markkinoinnin ja viestinnän arvoa. Liian usein monen yrityksen liiketoimintajohto ei ymmärrä vuorovaikutusinvestointien merkitystä. Siksi vuorovaikutus pitäisi pystyä purkamaan numeroiksi, jotka vakuuttavat tyypillisen toimitusjohtajainsinöörin.

Ruotsi tarjoaa hyvän verrokin. Siellä viestintään ja markkinointiin panostetaan sitä vahvemmin, mitä vaikeampi markkinatilanne on. Tulokset ovat olleet Ruotsissa hyviä, osin siksi että siellä käytetään suhteessa liikevaihtoon kaksinkertainen määrä rahaa vuorovaikutukseen – viestintään ja markkinointiin.

Asenteissakin on parantamista. Markkinointia ja viestintää opetetaan Suomessa yllättävän kapeasti. Alan arvostus on jäänyt yksilösuoritteisten ammattien varjoon. Kirurgia ja lentäjää arvostetaan enemmän kuin myyjää. Tyypillinen b-to-b-vientiyritys on tottunut tyystin erilaiseen markkinointiin ja viestintään kuin mitä b-to-c-markkinoilla vaadittaisiin.

Edessä on iso urakka. Tähän urakkaan MTL on nyt lähdössä tosissaan.