EU:n taistelu muoveja vastaan etenee – kiristyvä sääntely haastaa yritykset

Muovi on tämän hetken kuuma puheenaihe Euroopassa. EU-direktiivi rajoittaa kertakäyttötuotteiden käyttöä, mutta vaatimuksia yrityksille on muitakin.

EU:ssa syntyy vuosittain noin 26 miljoonaa tonnia muovijätettä, josta alle kolmannes kierrätetään, ja merenrannoilta löytyvistä roskista valtaosa on muovia.

EU on tarttunut rivakasti ongelmaan: vuonna 2018 hyväksytyn muovistrategian tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki EU:ssa myytävät muovipakkaukset ovat uudelleen käytettäviä tai kierrätettäviä. Jo kesällä 2021 tulee voimaan EU:n kertakäyttömuovien kulutusta rajoittava direktiivi eli ns. SUP-direktiivi (single used plastics), jolla halutaan puuttua muovijätteen määrään, edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla. Direktiivi edellyttää tuoteryhmästä riippuen erilaisia toimia kuten tuotekieltoja, kulutuksen vähentämistä,  tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia sekä laajennettua tuottajavastuuta.

Suomessa ympäristöministeriö valmistelee direktiivin toteuttamista. Hankesuunnitelmaa työstetään parhaillaan, ja lainsäädännön valmistelutyö sidosryhmien kanssa käynnistyy joulukuussa 2019. Käytännössä Suomen on toteutettava sellaisenaan osa direktiivin vaatimuksista kuten tuotteiden myyntikiellot ja tuotesuunnittelua koskevat vaatimukset. Joissain vaatimuksissa taas on enemmän liikkumavaraa ja tilaa kansallisille ratkaisuille.

Kokonaan kiellettävien tuotteiden listalla ovat mm. muoviset aterimet, lautaset ja pillit, vanupuikot, juomien sekoitustikut, ilmapallojen varret sekä vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut ruoka- ja juomapakkaukset.Esimerkkinä tuotesuunnitteluun liittyvistä vaatimuksista on pakollinen korkin kiinnittäminen muovipulloon.

Muovikeskustelu ei rajoitu vain SUP-direktiiviin; se koskee myös mikromuoveja, joita käytetään mm. kosmetiikassa, pesuaineissa ja lannoitteissa. Euroopan kemikaalivirasto ECHA on ehdottanut mikromuovien määrän rajoittamista tuotteissa, ja samoilla linjoilla ollaan myös Suomessa, jossa kansalaisaloite mikromuovien kieltämisestä kosmetiikassa keräsi kaikkiaan yli 58 300 allekirjoitusta.

EU:n muovistrategia haastaa yritykset tarkastelemaan toimintatapojaan ja uudistamaan tuotteitaan yhä vastuullisempaan suuntaan. Tätä työtä monet tekevät myös vapaaehtoisesti, ja vaikutukset näkyvät jo nyt kauppojen hyllyillä: muovipilleille löytyy ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja ja yhä useampien tuotteiden pakkausmateriaalit ovat biohajoavia. Markkinoille tuodaan jatkuvasti uusia, kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja, joilla yritykset pyrkivät vastaamaan paitsi kiristyvän lainsäädännön myös ympäristötietoisten kuluttajien vaatimuksiin.

Muovia koskeva sääntely vaikuttaa useilla eri sektoreilla. Yritysten kannalta haastavinta on muutoksen nopeus. Muoveista halutaan pikavauhtia eroon, minkä vuoksi EU-lainsäädäntö uudistuu nyt huomattavasti nopeammalla syklillä kuin mihin on totuttu. Tämä tekee toiminnan suunnittelusta ja tulevaisuuden ennakoimisesta haastavaa. Huomionarvoista on, että EU:n linjaukset ja niiden ympärillä käytävä keskustelu vaikuttavat välillisesti myös muuhun maailmaan, vaikka EU-lainsäädäntö ei Unionin ulkopuolisia maita velvoitakaan.

H+K on muuttuvassa toimintaympäristössä asiakkaidensa tukena ja seuraa tiiviisti lainsäädännön kehitystä niin EU-tasolla kuin kotimaassa. Meillä on muoviasioissa laajaa asiantuntemusta erityisesti Brysselin toimistollamme, jossa seurataan näköalapaikalta EU-prosessien kehitystä. Tämä tieto ja osaaminen on asiakkaidemme käytössä myös Suomessa.

Sekä ympäristön, yritysten että kansallisen edun kannalta parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi on ajantasaisen kokonaiskuvan hahmottaminen tärkeää. Siihen tarvitaan ennen kaikkea tiivistä, sujuvaa dialogia yritysten sekä päättäjien välillä.