Lobbaajarekisteri selventäisi tilannetta

Oli vain ajan kysymys, milloin kohu syntyy. Hallitusneuvotteluista alkoikin nousta savua, kun ilmiöpöydistä istumasta löytyi ensin ammattiliittojen edustajia, sitten viestintä- ja vaikuttajatoimistojen väkeä. He toki olivat siellä hallitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden kutsumina.

Asia nostatti kiihkeää kommentointia, puhuttiin jopa lobbaajien ulos savustamisesta Säätytalolta. Muutamassa päivässä puolueet vetivät itse välttämättömät johtopäätökset. Lobbaajarekisteri nostettiin kiireesti hallitusohjelmaan saakka, mikä tuntuu sille jopa hivenen arvokkaalta paikalta.

Lobbaamisen pelisäännöt ovat olleet tähän saakka lähinnä kirjoittamattomia. Kenttää ovat hallinneet etujärjestöt ja ammattilobbaajat, mutta viime vuosina tilanne on muuttunut. Viestintätoimistot ovat kehittäneet vaikuttamisosaamista ja sille tuntuu olevan kysyntää. Se on luonteva osa palvelua, jota tarjoamme samoille toimeksiantajille, joita autamme viestinnän muotoilussa ja toteuttamisessa päivittäin.

MTL Viestintätoimistojen hallitus totesi 14.5., että toimistot kannattavat rekisterin perustamista ja määrittämistä lainsäädäntöön. Se on tervetullut uudistus, joka selventää käytäntöjä. Lisäksi on syytä huomata, että rekisteri ei juuri muuta nykyistä käytäntöä, sillä MTL:n eettisten ohjeiden mukaisesti kaikissa päättäjien ja median vaikuttamistilanteissa lobbaajan on tehtävä selväksi, kenen toimeksiannosta hän työskentelee.

Viime vuonna apulaisprofessori Emilia Korkea-aho ja tutkija Paul Tiensuu tekivät selvityksen vastaavista rekistereistä eri maissa. He pitivät parhaana löytämänään käytäntönä ”Irlannin mallia”, jossa lobbaaja rekisteröi säännöllisesti tiedot ketä on tavannut, milloin, missä asiassa ja kenen toimeksiannosta. MTL Viestintätoimistot pitää tätä hyvänä lähtökohtana lainsäädännön valmistelulle.

Kun asiaa valmistellaan, on hyvä huolehtia sekä kaikkien vaikuttamistyötä tekevien tahojen näkymistä rekisterissä että järjestelmän maksuttomuudesta, jotta kaikilla on mahdollisuus sen käyttöön. Poliittisesti ja taloudellisesti merkittävintä vaikuttamista tekevät valtion ja suurten kuntien korkeat virkamiehet, eläkevakuutusyhtiöt, liitot, etujärjestöt ja suurimmat yritykset. Niillä on resursseja pitää palkkalistoillaan kovan tason osaajia ja palkata lobbaajia silottamaan tietä. Sitä vastoin pienimmin panoksin puoltaan pitävät pienet yritykset, järjestöt ja yhdistykset. Jotta demokratia toteutuu, rekisterin tulee sopia myös heille.