Business design on tulevaisuuden tärkein suunnittelutyö

09.03.2017 | Jorma Maaninka

Kun sovellamme klassisen suunnittelytyön periaatteita ja -taitoja liiketoiminnan tavoitteisiin käyttäjän näkökulmasta, kuulemme varmuudella puhuttavan business designista.

Työpaikkailmoituksissa haetaan palvelu- ja asiakaskokemusmuotoilijoita, AR (Augmented Reality) ja VR (Virtual Reality) -suunnittelijoita, fusionisteja sekä vuorovaikutussuunnittelijoita. Maailma muuttuu nopeasti ympärillämme, ja yritysten on mukauduttava muutokseen yhtä nopeasti. Emme saa jäädä sivuun uusista liiketoiminta-mahdollisuuksista, joita nämä uudet teknologiat ja niiden vaatima suunnitteluosaaminen mahdollistaa.

Kaikkein tärkein suunnittelu: liiketoiminta- ja asiakastarvelähtöinen suunnittelu unohtuvan sekä tilaajan eikä tarjoajien presentaatioista. Sen keskiössä on asiakas rationaalisena ja emotionaalisena henkilönä kaikkine tarpeineen. Business Designissa on aina ensin selvitettävä, mitä on asiakkaan ja liiketoiminnan haastetta yritetään ratkoa. Vain näin voidaan ymmärtää, mihin olemme ryhtymässä ja mihin tuloksiin haluamme päästä.

Huolimatta monista loistavista esimerkkeistä eri teollisuuden aloilta, yrityksien on edelleen vaikeaa ymmärtää potentiaalia, jota tällaisella suunnittelulähestymistavalla voidaan saada aikaan. Ketterin menetelmin luotuihin tuote- ja palvelusuunnittelun lähtöihin ollaan valmiita investoimaan. Niiden suunnittelu valitettavasti usein perustuu liian yksipuolisiin ja kevyisiin olettamuksiin ja siksi esimerkiksi digitalisaatiossa ollaan vasta hyvinkin alkutaipaleella.

Mistä Business Designissa on kysymys?

1)     Suunnittelemme asiakkaille tai omille organisaatioillemme tuotteita tai palveluita. Toimimme varmemmin, jos ymmärrämme, kuinka suunnittelun tuotokset vaikuttavat yritysten toimintaan ja toimialaan. Suunnittelijan on hyvä ymmärtää, mikä asiakkaan tavoite oikeasti on. Usein joudumme haastamaan asiakkaan tavoitteet, jotta emme toimi liian laiskojen tavoitteiden pohjalta. Haastaminen vaatii rohkeutta.

Hyvä suunnittelija on kokenut, tarkistaa taustat ja on empaattinen. Hän uskaltaa haastaa liiketoimintapäättäjiä ja liiketoimintamalleja.

2)      Kun aloitamme jonkin uuden suunnittelutyön, meidän tulee aina miettiä, miten todistamme, että lopputulos toimii halutulla tavalla.  Tai jos se ei toimi, kuinka sitten tulee yrityksen toimia. Jos suunnittelija ja asiakas yhdessä jakavat suunnittelutyön tavoitteet, on todennäköisempää, että suunnittelijan intohimo ja suunnittelun avulla saavutettavat tulokset ovat jo lähtökohtaisesti tasapainoisemmat. Onnistuminen ja menestys näkyy, ei ainoastaan toimiston palkintoina, vaan on luettavissa lopulta myös asiakkaan tuloslaskelmasta.

3)      Maine voi kärsiä, jos tuotteet ja palvelut epäonnistuvat. Kun suunnittelemme ja kehitämme tuotteita ja palveluita, meidän täytyy ajatella ja ymmärtää miten asiakkaat tulevat käyttämään niitä. Suunnittelijan tulee myös ajatella, mitä toimenpiteitä uuden tuotteen ja palvelun markkinoille tuonti tarkoittaa tilaaja-asiakkaan organisaatiossa.  Onko asiakkaalla oikeat ihmiset? Onko heillä oikea asenne ja ajattelutapa? Tukevatko prosessit ja työnkulku uutta tuotetta tai palvelua. Erityisen tärkeää tämä on varsinkin jos tuote tai palvelu on sellainen, jossa pyritään erottumaan toimialan kilpailijoista ja halutaan tehdä aidosti jotain uutta koko toimialalla. Suunnittelijalla on siis oltava avuja ja valmiutta auttaa asiakkaan liiketoimintaa suunnittelunäkökohtien ja kokemuksen avulla. Valmius luoda uusia toimintatapoja ja ehdotuksia jopa tilaaja-asiakaan organisoitumisesta, jos uusi tuote tai palvelu sitä edellyttää haluttuun tavoitteesen pääsemiseksi, ovat asioita, joihin kokenut ja työnsä lopputulokseen oikealla asenteella tähtäävä suunnittelija pyrkii.  

Suunnittelijoita, joilla on sekä silmää että oikeanlaista empaattisuutta sille, mikä on tärkeää loppukäyttäjälle ja liiketoiminnalle ja vielä kyky toimia liimana ja tulkkina erilaisten tarpeiden ristitulessa, on etenkin digitalisoituvassa maailmassa kasvava tarve. Loppujen lopuksi Business Designin onnistuminen tai epäonnistuminen riippuu aina suunnittelijan kyvystä kertoa ja viestiä oikean tarina oikeaan aikaan oikealle henkilölle. Tämä on sinällään klassisen muotoilun perustaito: kyky kommunikoida hyvin, ja saada kaikki muut innostumaan samasta visiosta, mutta myös käytännön toimenpiteistä, puhua käyttäjän ja liiketoiminnan ymmärtämää kieltä asiakkaalle, jolle olemme haasteita ratkomassa.

Uskon, että Business Design voi tuoda asiakkaan takaisin johtorymien ja kulmahuoneen agendalle. Se tulee olemaan isossa roolissa, kun suunnittelijoiden rooleja määritellään uusiksi jo lähitulevaisuudessa. Joku saattaa nyt ajatella, että esittämäni kuvaus on liiketoimintakosulteille tyypillinen rooli, mutta rohkenen sanoa, että ei se ole. Se on sellaisen tuote- ja palvelusuunnittelun asiantuntijan rooli, joka ymmärtää liiketoimintaa ja käyttäjää sekä empaattisella että rationaalisella tasolla.

Business Design on juuri sitä: suunnittelija, joka hallitsee suunnittelumenetelmät sekä vaalii kriittisesti käyttäjän tarvetta ja asiakkaansa liiketoiminnan menestystä. Ehkä me kaikki olemme mieleltämme business designereita. Jotta me olisimme sitä myös käytännössä, on koulutuksella ja asiakaskokemuksen kautta nykyisten suunnittelijoiden roolia kasvatettava tähän tarpeeseen. Koska näistä osaajista tulee olemaan varmuudella pulaa, kannattaa oman organisaation tarpeeseen ja mahdollisuuksiin tutustua ajoissa. 

Kommentoi kirjoitusta